Tuskailin vaatekaupassa pitkään kun en löytänyt kivoja tai sopivia housuja, kävin kyllä sovittamassa monia kivan näköisiä mutta mitkään ei ollut sellaisia kuin olisin halunnut. Sitten menin naistenosastolle, löysin kahdet kivat housut ja sovitin niitä.

Ne oli juuri sellaiset kuin halusin. Kaupasta lähtiessä aloin miettiä miksi näin, että naistenosastolta löytyi haluamani housut vaikka ne oli saman väriset kuin miestenosastolla, samaa kangasta ja suhteellisen samanlaista mallia. Tajusin että miesten housut ei olleet tiukat mutta naisten olivat.

En tiedä onko kyse vaan siitä etä pidän tiukoista housuista vai siitä että haluaa näyttää laihalle, katselin kyllä hetken sovitukopissa itseäni ja mietin miten hyvälle mun suhteellisen laihat jalat näyttääkään.

Kävin eilen elokuvissa Riisin kanssa. Elokuva oli samalla niin huono mutta hyvä, tai ehkä se huonous teki siitä niin hyvän Jokatapauksessa, elokuvan jälkeen jäätiin vielä hetkeksi olemaan ja näin kuinka Riisiä ahdisti jokin asia. Sanoin sille että se voi puhua mulle ihan mistä vaan ja kertoa mitä vaan, jos sen olo paranee siitä. Itkua ja lisää itkua. Lopulta Riisi uskoi mua ja kertoi vähän ympäripyöreästi miten se on puolivahingossa tahtomattaan sotkeutunut johonkin ihmissuhdejuttuun.

Kuuntelin ja koitin lohduttaa, viimeiseen asti pidin naaman peruslukemilla vaikka tuntui vähän pahalle. Kun lähdin kotiin, kävin kioskin kautta ostamassa tupakkaa ja poltin pari putkeen. Ahdisti. Toisaalta, itseppähän sitä kerjäsin kun sanoin että kaikesta voi puhua. Ja nyt Riisi kuitenkin lukee tätä ja ajattelee että aiheutti mulle taas pahan mielen, mutta kun niin ei ole! Mulle tulee paha mieli jos näen tai aistin että sitä ahdistaa joku asia. En tiedä miten saisin sen Riisin päähän, mutta olkoot vaikka raskaana jollekulle ja ahdistunut siitä - ei se mua satu että se on raskaana, vaan se että sitä ahdistaa. Haluan että sillä on hyvä olla.

Työssäoppiminen loppui perjantaina. Ohjaaja antoi arvosanaksi parhaan mahdollisen vaikka luulin olleeni huonoin mahdollinen tyyppi ikinä, mutta ehkä sitten osaan kuitenkin jotain. Vielä puoli vuotta koulua, toivottavasti, kursseja on niin paljon aiemmilta vuosilta suorittamatta että saa rutistaa aika paljon saadakseen kaikki kurssit ja opinnäytetyön kasaan kevään aikana. Varsinkin kun on muutama osa asiakas joiden työt on kesken, ja sitten vielä geneeristä työtä eräässä firmassa. Työssäoppimispaikastakin saatetaan soittaa ja kutsua tekemään töitä, onneksi niillä töillä pystyy hyväksilukemaan kursseja koulussa.