Kylmä

Eilen ja tänään en vaan ole jaksanut nousta sängystä, ilmoittanut töihin että teen etätöitä. Vitut mitään töitä olen tehnyt, maannut vaan sängyssä.

Kävin siellä työhaastattelussa, tuli vähän wtf olo koska pomo ei ollutkaan paikalla ja oli vähän sekavan hassu lyhyt haastattelu. Kuulemma opiskelijat on yleensä tiskannut, vienyt roskia ja täyttänyt hyllyjä. Ei ihan sitä mitä ajattelin, oon kuitenkin ollut monta vuotta jo kahvilassa töissä ja kahtena kesänä keittiössä tekemässä ruokaa. Okei joo, jostain on alotettava.

Työhaastattelun jälkeen menin kaupungille odottelemaan vanhan työkaverin näkemistä, istuskelin ostoskeskuksen lattialla ei-niin-hyvät-ajatukset mielessä: Jossain vaiheessa puhelin soi ja kuulen sieltä kaverin äänen jota en ole nähnyt pitkään aikaan, "hei moi, aattelin soittaa sulle ku kuulin yhdeltä yhteiseltä tutulta että se oli äsken nähnyt sut istuskelemassa etkä vaikuttanu kovin iloselta." Vitsit mikä ihana kaveri, oikeesti <3

Menin rullaportaita alas ja itkin, mietin sitä että mitä sanon tuolle kaverille olostani koska hän sitä kuitenkin kysyisi. Kerroin vaan että vähän huonoa, mutta ei se mitään. Pidin keskustelun kaverin kuulumisissa, en olis osannut missään nimessä kertoa niitä itsetuhoisia ajatuksia joita haudoin päässäni vielä viisi minuuttia sitten.

Kotona on kylmä, täällä ei kai lämmitys toimi. Mulla on melkeen samat vaatteet päällä sisällä ja ulkona. Hetken luulin että tänään on perjantai, kunnes tajusin että huomenna on perjantai ja työpäivä. Ahdistaa. En vaan jaksaisi, miten pystyn ikinä nousemaan huomennakaan sängystä?

En vain jaksaisi elää.
Tältäkö on siis Riisistäkin tuntunut?